top of page

HEIJASTUKSIA

Revittelyä, pysähtyneitä hetkiä ja tutkielma klarinetin soinnillisista mahdollisuuksista

HEIJASTUKSIA
HEIJASTUKSIA

Paikka & aika

23. elok. 2024 klo 19.00

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, 02770 Espoo, Suomi

Tietoa tapahtumasta

Osta liput 

Arvioitu kesto: 1h 15min

Jaakko Kuusisto (1972-2022):

Play III op. 21 kahdelle viululle, alttoviululle ja sellolle  (2008) 

          Tami Pohjola, viulu

          Rebecca Roozeman, viulu

         Pisku Ristiluoma, alttoviulu

         Artturi Aalto, sello

Aram Hatšaturjan (1903-1978):

Trio (1932) klarinetille, viululle ja pianolle  (1932) 

I Andante con dolore, molto espressione

II Allegro

III Moderato

         Hanna Hujanen, klarinetti

         Rebecca Roozeman, viulu

         Iivari Aalto, piano

Krzysztof Penderecki (1933-2020):

Kvartetto klarinetille, viululle, alttoviululle ja sellolle  (1993)

I Notturno

II Scherzo

III Serenade

IV Abschied

         Tami Pohjola, viulu

         Pisku Ristiluoma, alttoviulu

         Hanna Hujanen, klarinetti

         Artturi Aalto, sello

Dmitri Šostakovitš (1906-1975):

Pianotrio no. 1 op. 8  (1923)

 

         Tami Pohjola, viulu

         Artturi Aalto, sello

         Iivari Aalto, piano

TEOSESITTELYT:

RADALLA-festarin avajaiskonsertissa kuullaan teoksia, jotka ovat taiteellisten johtajien Artturi ja Iivari Aallon mukaan tasavertaisia: “Tässä konsertissa ei ole vähempiarvoisia väliteoksia. Konsertissa kuullaan klarinettia, joka oli viimeksikin mukana. Viime kerralta jäi nälkä soittaa lisää klarinetille sävellettyä hienoa musiikkia.

Jaakko Kuusisto (1974-2022)

Play III op. 21 (2008)

Jaakko Kuusiston värikäs, monipuolinen ja räväkkä jousikvartetto avaa festivaalin.

Iivari: “Valitsimme suomalaista musiikkia festarin jokaiseen konserttiin. Jaakko Kuusiston teos haluttiin mukaan kunnioittamaan Jaakon muistoa.”

Artturi: “Olen aina pitänyt Jaakon sävelkielestä. Tämä on Jaakon teoksista kaikkein puhuttelevimpia ja koskettavimpia. Jaakon merkitys suomalaiselle säveltaiteelle oli suuri.”

“Teos on sävelletty niin hyvin, että siitä pystyy tulkitsemaan omanlaisensa version säilyttäen silti Jaakon ominaisen äänen musiikissa.”

Aram Khachaturian (1903-1978):

Trio (1932) klarinetille, viululle ja pianolle

Aram Hatšaturjanin klarinettitriossa kuullaan vahvoja rytmisiä elementtejä ja kansanmusiikkivaikutteita.

Iivari: “Konsertin tunnelmassa tapahtuu suuri muutos, kun siirrytään Jaakon teoksesta tähän klarinettitrioon. Yleisöystävällinen ja melodinen trio on varsinaista revittelyä. Se on musiikillisesti selkeä: siinä on lyhyempiä teemoja, joiden ympärillä pyöritään moneen kertaan. Rytmisesti tanssahtelevat melodiat jäävät soimaan päähän.

“Hatšaturjan tarjoaa triossaan räiskintää ja mukaansatempaavia melodioita.”

Krzysztof Penderecki (1933-2020)

Kvartetto klarinetille, viululle, alttoviululle ja sellolle (1993)

Pendereckin klarinettikvartetto tutkii äänen rajoja ja mahdollisuuksia.

Artturi: “Teoksen alusta loppuun on kuultavissa Pendereckille ominaista intervallien käsittelyä. Hän ei ole niin tunnettu kamarimusiikin säveltäjänä, ja siksi halusimme tuoda esille hänestä myös tämän puolen. Kaikki kvartetin soittajat ovat soittaessaan täysin tasa-arvoisia, ja alttoviululla ja klarinetilla on jopa suurimmat vastuut. Se rikkoo traditionaalista soitinten välistä hierarkiaa.”

“Sävellys assosioituu kekseliään oikukkaaksi, mutta on kuitenkin todella orgaaninen. Siinä on aina tietynlaista ironiaa mukana.”

Dmitri Shostakovich  (1906-1975)

Pianotrio nro 1 op. 8 c-molli (1923)

Šostakovitšin pianotriossa saadaan konsertin päätteeksi rymistelyä ja juhlintaa.

Iivari: “Harvinaisemman kamarimusiikin rinnalle nousee myös “perus” kamarimusiikkirepertuaaria. Šostakovitšin ensimmäinen pianotrio on todella hieno teos ja se sopii hyvin samaan konserttiin Hatšaturjanin trion kanssa. Pendereckin jälkeen tuntui hyvältä valita tällainen teos viimeiseksi.”

Artturi: “Tämä on vuoden varaslähtö Šostakovitšin juhlintaan. Šostakovitš oli vasta 17-vuotias säveltäessään ensimmäisen pianotrion. Hänen poliittisen asemansa ja ideologiansa tuntien tämä teos sisältää vielä laulavia ja kauniita teemoja, mutta myös monimutkaisia tunteita. Mieli ei ole vielä ehtinyt tummua.”

Iivari: “Yleisö tykkää yleensä kuunnella näyttäviä ja röyhkeitäkin kappaleita. Tässä sitä tulee.”

Kuva: Jiri Komaro

Jaa tämä tapahtuma

bottom of page