Kuumalla radalla
Tanssit, viilentävää inkivääriä ja loppujytky


Paikka & aika
31.8.2025 klo 16.00 – 17.00
Kauklahden kappeli
Tietoa tapahtumasta
Arvioitu kesto 1h
Béla Bartók (1881–1945)
Rapsodia nro 1 viululle ja pianolle Sz. 87 (1928)
I Lassú
II Friss
Triinu Piirsalu, viulu
Iivari Aalto, piano
Zoltán Kodály (1882–1967)
Intermezzo jousitriolle (1905)
Tami Pohjola, viulu
Annariina Jokela, alttoviulu
Artturi Aalto, sello
George Enescu (1881–1955)
Jousioktetto op. 7 (1900)
I Très modéré
II Même temps
III Très fougueux
IV Mouvement de valse bien rythmée
Otto Antikainen, viulu
Rebecca Roozeman, viulu
Triinu Piirsalu, viulu
Tami Pohjola, viulu
Charlotta Westerback, alttoviulu
Annariina Jokela, alttoviulu
Artturi Aalto, sello
Jonathan Roozeman, sello
RADALLA-festivaalin tekstit pohjautuvat taiteellisten johtajien Artturi ja Iivari Aallon keskusteluihin esitettävistä teoksista ja festivaalin tematiikasta.
Tämän vuoden festari esittelee monipuolisen ohjelman, joka kietoutuu kansanmusiikin ja Olli Mustosen sävellysten ympärille.
Festivaalin päätöskonsertissa kuullaan jälleen kansanmusiikin sävyjä. Luvassa on tyyntä ennen myrskyä – taide edellä. Béla Bartókin sävelkielessä nousevat esiin romanialaiset tanssit. Jatkoksi sopivat hienosti säveltäjät Zoltán Kodály ja George Enescu, jotka tulevat samalta alueelta.
Iivari: “Bartókin ensimmäisessä rapsodiassa kuuluvat romanialaiset vaikutteet. Valitsimme ohjelmaan ykkösen, joka on viulistille varmasti siedettävämpi urakka kuin kakkonen.”
Artturi: “Näiden kahden rapsodian säveltäminen oli Bartókille hyvin henkilökohtainen projekti. Hän ei paljastanut asiaa kenellekään ennen teosten julkaisemista. Rapsodiat ovat puhdasta Bartókia, romanialaiset sävyt ja painotukset ovat niissä vahvimmillaan.”
Iivari: “Olen viettänyt viime lukuvuoden vaihdossa unkarilaisella opettajalla Stuttgartissa, joten konsertin musiikki on ollut läheinen osa elämääni. Aina kun tulen tunnille, hän soittaa Bartókia tai Ligetiä. Olen ollut pienessä unkarikylvyssä.”
Iivari: “Kodályn sävellykset ovat hyvin laulavia ja kauniita. Niistä tulee lämmin ja melankolinen olo. Kuulijan korvat saavat hieman lepoa. On hyvä, ettei päätöskonsertti ole pelkkää riehumista.”
Artturi: “Kodályn musiikki on myös tosi elinvoimaista. Olen tutkiskellut paljon hänen tuotantoaan kuluneena vuonna Oslossa. Kun Bartók toimii konsertissa linkkinä Enescuun, tässä välissä Kodály on paletin puhdistaja. Intermezzo valmistelee ottamaan vastaan loppupommin, sellaisen puoliraa’an puolen kilon pihvin.”
Artturi: “Enescun 19-vuotiaana säveltämä Jousioktetto on uskomattoman hieno teos, jonka esittämisestä oikealla iskuryhmällä olen haaveillut teini-iästä lähtien. Avajaiskonsertissa Mustosen Nonetto vaati ison määrän jousisoittajia, joten aika nopeasti tajusin, että pitkäaikainen unelma on mahdollista toteuttaa.
Jousioktetto esitettiin vasta yhdeksän vuotta valmistumisen jälkeen, sillä se oli aluksi liian vaikea soittaa. Lopullisessa ensiesityksessä Enescu oli kapellimestarina johtamassa yhtyettä.”
Iivari: “Itse olen onnellinen, että saan nauttia väli-inkivääristä ja lopun pihvistä yleisön joukossa.”
Iivari: “Jos Enescu on se pihvi, niin Kodály on inkivääri siinä välissä.”
Kuva: Alisa Tilli