hurahtaa uusin asioihin. Kuka olet? Olen Artturi, nuori kundi Espoosta loppumattomalla energialla varustettuna. Musiikin lisäksi pidän paljon kaikenlaisen urheilun harrastamisesta ja seuraamisesta. Meri ja purjehtiminen on aina ollut lähellä sydäntäni, ja tässä ikääntyessä jopa mökkielämä alkaa puhuttelemaan muullakin kuin staattisella tylsyydellään. Vapaa-ajallani viihdyn eniten sosiaalisissa tapahtumissa ja hurahdan helposti täysillä uusiin asioihin. Olen hyvin kilpailuhenkinen, mutta vuosi vuodelta kelvollisempi häviäjä, sekä voittaja. Tiesi musiikin pariin? Vanhempani ovat muusikkoja, joten sellon renkutuksen aloittaminen 6-vuotiaana tuntui luontevalta päätökseltä. Olen itse aina ollut kiinnostunut erilaisista musiikkityyleistä, kunhan sen laadukkuus ja toimivuus miellyttää. Musiikkimaailman uusiutuessa olen löytänyt itseni myös koko ajan enemmän ja enemmän nykymusiikkipiireistä. Perusrepertuaariani laajentavan uuden musiikin haltuunotto on tuntunut aivan uuden polun löytämiseltä. Mikä sinua inspiroi eniten musiikissa? Minua musiikissa inspiroi eniten muiden ihmisten kanssa yhteistyön tekeminen. Mielenkiintoisten taiteilijapersoonien kanssa yhteisten tulkintojen luominen, toisten tyyliin adaptoituminen ja onnistuneiden musiikillisten kompromissien löytäminen on aina äärimmäisen palkitsevaa. Musiikin alalla mahdollisuus luoda ura freelance-taiteilijana on minulle myös suuri innoite. Jos saisit valita vain yhden kappaleen, mikä se olisi ja miksi? Yhtä kappaletta on melkein mahdotonta valita, mutta huomaan kokevani Giacomo Puccinin Toscan olevan itselleni yksi tärkeimmistä ja koskettavimmista teoksista vuodesta toiseen. Oopperan musiikillinen draamankaari, sydäntäriipaiseva sävelkieli, kompakti struktuuri ja tunteiden loppumaton kirjo ei ole koskaan jättänyt kylmäksi, eikä tule koskaan jättämään. Tätä voisin suositella kaikille taiteesta kiinnostuneille syvimmältä sydämestäni.

tuntee musiikin resonanssin. Kuka olet? Moi! Olen Iivari, Kauklahdessa kasvanut muusikko. Pianon lisäksi olen opiskellut cembaloa ja fortepianoa, kuorolaulusta löytyy yli 10 vuoden sekoilutaival. Asun tällä hetkellä Helsingissä ja parasta on kesäpäivien ajaton loikoilu ja kesäiltojen tuoksut! Tiesi musiikin pariin? Tulen muusikkoperheestä, jossa joka päivä sai/joutui kuuntelemaan harjoittelua. Tie oli aika helppo musiikin pariin siis. Yhden viulutunnin ja ”en enää ikinä mee viulutunnille”:n jälkeen aloitin pianonsoiton 6-vuotiaana. Mikä sinua inspiroi eniten musiikissa? Musiikin kyky välittää tunteita ja tuntemuksia kuuntelijassa - oli kuuntelija yleisössä tai lavalla esiintymässä. Myös musiikin voima "taivuttaa aikaa" on jotain aivan uskomatonta! Parasta on tuntea musiikin resonanssi koko kehossa ja näin olla yhtä musiikin kanssa. Jos saisit valita vain yhden kappaleen, mikä se olisi ja miksi? Paha! Yksi mikä tulee ekana mieleen: äänitys Carnegie Hallin 85v-juhlakonsertista, jossa Horowitz soittaa Rostropovitšin kanssa Rahmaninovin sellosonaatin hidasta osaa. Siinä piano laulaa tai suorastaan itkee aivan järisyttävän kauniisti. Sellokin on ihan fine, mutta tällä kertaa pianisti kyllä varastaa shown!

nauttii kissojen kanssa kotoilusta Kuka olet? Olen Hanna, helsinkiläinen klarinetisti, joka on tosin jo pari vuotta työskennellyt Kotkassa Kymi Sinfonietassa. Kun en viuhdo töiden ja kahden kaupungin välillä, nautin kotoilusta hyvän kirjan ja kahden rescue-kissani seurassa sekä ristisanatehtävistä ja boulderoinnista. Tiesi musiikin pariin? Pääsin 9-vuotiaana Oulunkylän musiikkiluokalle, ja sinne piti valita jokin orkesterisoitin. Muutaman tietokoneelta kuunnellun ääninäytteen perusteella päädyin klarinettiin, ja se onkin ollut yllättävän käänteentekevä päätös minun elämässäni. Tie on sittemmin vienyt Käpylän Musiikkiopiston ja Sibelius-Akatemian - ensin nuorisokoulutuksen, sitten tutkinto-opintojen - kautta vaikka ja minne. Mikä sinua inspiroi eniten musiikissa? Klarinetin soittaminen. On mahtava tunne, kun on soittimen kanssa yhtä. Soitettavalla musiikilla ei ole edes niin väliä. Instrumentti ei tunne eroa Brahmsin ja lastenlaulujen välillä. Toivottavasti se ei koskaan lakkaa olemasta ihmeellistä, miten muutamilla tarkkaan muokatuilla puupalikoilla ja metallilla voi saada aikaan jotain, mikä koskettaa, lohduttaa tai sykähdyttää kanssaihmisiä. Jos saisit valita yhden kappaleen, mikä se olisi ja miksi? Juuri nyt tätä kirjoittaessa se olisi Mozartin Klarinettikonsertto. Sain hiljattain soittaa sen orkesterin solistina ja muistin taas miten upea kappale se on. Etenkin konserton hidas osa. Se on sydäntäkouraisevan kaunista musiikkia.